Huippujen kanssa treenaamassa
Vietimme sunnuntaita kevyen urheilun merkeissä ja suunnistimme aamulla uima-altaalle. Kameramiehiä pyöri joka puolella allasta ja altaassa, ei ne meitä kuvannut, vaan siellä oli uimassa ainakin naisten ennakkosuosikki, kisan ainakin kahtena viime vuonna voittanut Daniela Ryf ja miehistä vuoden 2014 voittaja Sebastian Kienle. Rohkeasti menimme viereiselle radalle ja siinä oli hyvä verrata vauhteja. No menihän ne aika kovaa. Teknisesti ei kummankaan uinti ole mitenkään hienon näköistä, mutta silti he paukuttavat noin 50 minuuttiin 3,8 km meressä. Naisten uinnin kärjessä (noin 48 min) tulee lähes satavarmasti Lucy Charles, entinen Englannin Olympia-joukkueen uimari. Miehissä lienee tasaisempaa mutta hekään eivät kovin paljon Lucya voita. Eilisen treenikisan olisi Lucy voittanut mutta rantautuminen epäonnistui ja joku mies ehti edelle.
Tulevan kisaviikon ohjelma
 |
| Meitsi ja Kienle |
Hulina täällä Konassa kasvaa kokoajan ja rantatie Alii DR vilisee juoksijoita. Täällä tulee vähän sellainen skitsofreeninen olo, kun kokoajan joku höyryää menemään. Onneksi meidän hotelli on vähän kauempana keskustan vilinästä, niin täällä voi vähän rauhoittuakin. Varmasti myös huipuilla on vaikeaa pitää "kasetti kasassa", kun kameroita pyörii kokoajan ympärillä ja varmasti on edustustilaisuuksia riittävästi. Itselläni on ohjelmassa enää kevyttä harjoittelua tunteen mukaan. Ei muuten ole helppoa olla treenaamatta ja odottaa kisapäivää. Varmasti lähes jokaisesta urheilijasta tuntuu, että pitäisikö käydä vähän uimassa, pyöräilemässä ja juoksemassa. Uskon kuitenkin, että se, joka malttaa pystyy parhaimpaansa ensi lauantaina. Liikkumatta ei tietenkään tarvitse olla mutta oikeanlainen herkistely on avain onneen. Ei Kienlekään kumppaneineen jauhanut älyttömän pitkää ohjelmaa, eikä puurtanut pitkää matkaa. Ohjelmassa oli vinstoja, satasia ja lopuksi kelausta lättäreillä, niillä Kienle meni muuten tyylikkäästi ja kaverit eivät pysyneet perässä.
Maisemia rannalta ja hotellin läheltä
Kävimme Ullan kanssa "zillailemassa" rantatiellä, Ulla sai Karilta pyörän käyttöön ja se onkin oiva väline liikkua täällä. Aurinkolasku on täällä ihmeellinen, kun se tapahtuu niin nopeasti ja esimerkiksi linnut pakkautuvat puihin ja sirkustus on korvia huumaava. Ne hiljenee välittömästi, kun aurinko laskee ja samoin sirkutus alkaa nopeasti auringon noustessa.
Tuolla kaverilla oli makee auto. Tuon kun olisi voinut vuokrata niin olisihan se ollut palomiehen hulppea kruisalla ympäri Konaa. Soundit olivat mahtavat, kun se pärähti käyntiin, muistoihin tuli palomiesurani alun Ford paloauto (tunnus 2) makeella V8-bensakoneella. Nykyisin nuo tunnukset ovat mauttomampia esimerkiksi R PS 1012. Mielensäpahoittajaa lainaten, kyllä ennen oli paloautotkin tyylikkäämpiä, tietenkin myös palomiehet.
Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä päättää tämä viikko ja suunnista kohti uutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti